sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Nyt saa punakuono tuta!

SAKSANHIRVI (Cervus elaphus)

Joulun alla pääsee parhaiten tunnelmaan ravitsemalla itseään varsin makoisalla saksanhirven lihalla.





Ihan äpöstelemään ei t
oki kannata ryhtyä lihan hintavuuden vuoksi - paastota kannattaa muutenkin jotta aattona olisi varaa kinkkuun, laatikoihin, erinäisiin koruihin ja potkukelkkoihin, unohtamatta isin omaa sukkavodkaa, joka on varteenotettava apu henkiselle tasapainolle.

Mutta asiaan, eli tarvikkeita etsimään...


+ Saksanhirven kruunukyljyksiä, 1 per aristokraatti, 2 per maatiainen
+ Valkoviinietikkaa
+ Fenkolinsiemeniä
+ Tuoretta timjamia
+ Valkosipulia
+ Suolaa ja mustapippuria

Kuten taas huomata saattaa resepti ei hirveästi koreile monimutkaisuudellaan
mutta silti pohjautuu ranskalaisiin perinteisiin ja on säväyttävä.

Murjo valkosipuli ja timjami oliiviöljyyn - tulos on ihan hirveen kivaa tahnaa. Tahnaa saa olla paljon.

Murskaa fenkolinsiemenet, kippaa ne valkoviinietikkaan ja lisää seos tahnaan. Valkoviinietikkaa ei tarvita hirveästi, vain loraus 4:lle pihville.

Hiero ihan hirveesti mustapippuria kyljyksiin - viskaa kyljykset marinadiin. Ja koko projekti jääkaappiin (30min-2h).

Sitten jos olet hirveän reteä yksilö ja Pernod'n ystävä, lirautat sitä marinadiin sopivasti - suhteessa tietty itse juomaasi määrään.

Grilliin hirveä porotus ja kyljen kappaleet ritilälle. Näin talvisin suosittelen grillikaveriksi vahvaa brandya, se pysäyttää miettimään - pysäytti bolsevikitkin Lokakuun Vallankumouksen aikana Talvipalatsiin viikoiksi.

Paista kaistaleita 2-3 minuuttia per puoli ja laita yläritilälle hengittämään
5 minuutiksi (tahi uuniin 200 astetta).

Juomaksi ehdottomasti Bellingham The Maverick Syrah. Kallista? Totta helvetissä, niin on safkakin!


Nimenomaan näin! Kyllä jenkkipojatkin osaa. Perkele!

maanantai 24. marraskuuta 2008

Potsi, punkku ja grilli - parhaat kaverit...

PORSAS (sus domesticus)

Tämä herkullinen eläin miellyttää aistejamme niin aamiaisen, lounaan, päivällisen kuin illallisenkin yhteydessä.



Tänään otamme robustin ystävämme sisäfileen illalliskäyttöön - sisäfileen, josta valitettavasti hyvin usein tehdään ruokaa joka kuivuudeltaan menisi koivuvanerista.


Tämä ruoka on kiitollinen siitä ettei se vaadi hirveätä näpertämistä mutta on silti näyttävää ja perkeleen hyvää.

+ P.J. Petkunterän sisäfilettä, niin että riittää tietty
+ Tuoretta basilikaa
+ Tuoretta timjamia
+ Valkosipulia
+ Suolaa ja mustapippuria


Tarraa fileeseen ja leikkaa pitkittäin koko fileen syvyinen viilto noin 1/3 fileen korkeudesta - nyt sinun pitäisi havaita kuinka fileeseen on muodostunut pitkä tasku.

Avaa nyt muodostunut tasku, nappaa paksummasta osasta ja leikkaa samanlainen tasku edellisen taskun pohjalta tälläkertaa ulospäin... (havainnollistava kuva)


Nyt sinulla pitäsi olla joko levy lihaa, tai jos leikkasit taitavasti jättäen päät kiinni niin eräänlainen tuplatasku.

Nyt jotta päästäisiin eteenpäin niin taputtelet sinne sisään suolaa, mustapippuria, helvetisti valkosipulia ja tuoretta basilikaa. Taskut kiinni (jos tarvitsee niin pari cocktailtikkua ajaa asian sulkijana).

Sitten grilliin inferno, viski vasempaan ja grillisuti oikeaan käteen.

Sudin tarkoitus on hellästi paijata pikku pylleröämme oliiviöljyllä johon on hienonnettu valkosipulia ja paljon timjamia.

Kun siltä tuntuu ota putte pois ja siivuta se tuuman paksuisiin paloihin (lorauta loput öljyseokset päälle). Tarjoile saparoveikkomme punaviinikastikkeen kera ja iske pöytään pari pulloa pinot noiria jottei ketään kaduta jos epäonnistuit ruoassasi.


(Jos ruoka on kuivaa paistelit sitä yksinkertaisesti liian pitkään, myöskin saumapuolen pitäminen liekkejä kohti ei ole hyvä idea. Muista myös heti alussa hyvin nopeasti kärventää putte joka puolelta jottei mehut pääse lihassyiden läpi heti ulos)

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Lambia ritilälle...

LAMMAS - (ovis ariae)

Ilman sen pidempiä esittelyj
ä käykäämme asiaan... Silvo rosmariinia ja valkosipulia keskenään - ronskisti. Lisää hyppysellinen suolaa, rajusti mustapippuria ja tuhdisti oliiviöljyä. Heitä perään punaviinietikkaa, ihan loraus vain - ja sitä kattamaan tiukka annos vahvaa punaviiniä, mieluiten espanjalaista. Jos huvittaa, viskaa sekaan morttelissa murskattuja katajanmarjoja ja laakerinlehtiä - murskaa ne suolan kera.

+ Karitsan, gemssin tai vuohen kyljyksiä (Mitä riistamaisempi maku, sen parempi)
+ Tuoretta rosmariinia
+ Valkosipulia
+ Punaviinietikkaa

+ Punaviiniä

+ Mustapippuria ja suolaa

Ingredienttien määristä en monessakaan reseptissäni tule kirjoittamaan, laita oman makusi mukaan, kunhan lihaa vain on enemmän kuin mausteita. Liiallinen suolan käyttö tai suolan käyttö yleensäkin marinadeissa tuhoaa myös lihat kuivattamalla ne - ja voit olla varma ettei pöydässä kukaan valita vaikka liha olisi sitkeämpää kuin nappanahka!

Heitä ruhon palat liekkeihin ja sivele jatkuvasti öljyllä, anna kaasugrillistä kaikki tehot irti, eli liekit saavat mielellään olla 50 senttiset ja kypsennys todella nopeaa. Saa jäädä sisältä hieman punertavaksi jos ajantaju on vielä kohdallaan - viitaten blogin toiseksi viimeiseen kappaleeseen.

Nauti lammas Terra Andina Altos Carmenère-Carignan kanssa ellet jo valmistuksen aikana ole hiffannut, että tuhti annos punaviiniä tuo käsille lisää lämmönkestävyyttä.

Tämä ruoka syntyy nopeasti espanjalaisten tapaan ilman sen kummempia mutkia - ja mikä onkaan parempi aika grillata Suomessa kuin näin kauniilla talvisäällä.